Mäyrä oli juuri puraisemassa Töhdenlentoa kurkkuun, kunnes Leosielu hyppäsi sisään pentutarhaan. Hän huomasi heti tilanteen, ja veti mäyrää nopeasti hännästä, joka kiinnitti mäyrän huomion muualle, ja se päästi Tähdenlennon menemään. Mäyrän hännästä vuosi vuolaasti verta, ja se oli peloissaan. Onnikynsi puraisi sitä kipakasti niskasta, ja mäyrä ulvaisi.

Se lähti kiireellä pois pentutarhasta, sen jälkeen kokonaan ulos leiristä. Hallapentu ja muut olivat tulleet nyt jo ulos pesästä, ja näkivät että Tähdenlennon vatsassa oli suuri verta vuotava haava. Aurinkopentu ulvaisi. "Tuulikukka!" Onnikynsi huusi apua. "Minä pistän siihen vähän ruohoa" Leosielu tarjosi, ja poimi kimpun vihreää pehkoa vierestään. Leosielu asetteli sen haavan päälle jottei siitä vuotaisi niin vuolaasti verta. "Kiitos" Tähdenlento kähisi.

"Olen täällä! Tuon hämähäkinseittiä!" Kuului Tuulikukan hätäinen mauku aukiolta, tämä oli varmaankin haistanut veren lemun.

Kohta Tähdenlento olikin jo kannettuna parantajan pesälle, ja hänellä oli paljon hämähäkinseittiä haavassaan. "Annan sinulle nyt unikonsiemeniä. Se auttaa sinua lepäämään" Tuulikukka sanoi haavoittuneelle Tähdenlennolle. Hallapentu, Aurinkopentu ja Onnikynsi katselivat vierestä kun Tähdenlentoa hoidettiin. "Tuleehanhän kuntoon?" Onnikynsi kysyi huolestuneena.

"Aivan varmasti, haava on leveä mutta ei kovinkaan syvä. Harvinaista, koska sen tekiä oli mäyrä" Tuulikukka kehräsi vastaukseksi.

Tähdenlennon vieressä makasi Linnunsilmä. Päällikkömäyrä oli riuhtaissut hänet rajusti selästään suoraan maahan vähänaikaa sitten. Linnunsilmän vieressä oli kyyryssä suurikokoinen oranssihtava uros, jonka nimi oli Piikkiturkki. Linnunsilmä on hänen kumppaninsa, siksi hän on peloissaan.

"Piikkiturkki, olen sanonut tuhat kertaa, hän tulee kuntoon! Hänen sydämensä sykkii ja hän hengittää" Tuulikukka maukui. Piikkiturkki katsahti Tuulikukkaan raivoisasti. "Et sinä ymmärrä, olet parantaja!" Tämä sihahti. Suru leimahti Tuulikukan silmiin, Hallapentu ei ymmärtänyt miksi. "En ehkä voikkaan" Tuulikukka vastasi ja kääntyi poispäin.

Piikkiturkki huomasi tehneensä väärin ja sanoi kiusaantuneena: "Mhrm.. olen pahoillani, osuin arkaan paikkaan"